maanantai 23. marraskuuta 2009

Karvaisia sieniä ja muuta mukavaa

Ihmeellinen maa tämä Israel. Pienen pieni pläntti ja nähtävää riittää vaikka millä mitalla. Löytyy erämaata, vesiputousta, pilvenpiirtäjää, biitsiä, pyhää kaupunkia you name it! Onnekseni olen päässyt myös hieman maistelemaan näitä Israelin hienouksia.
Kuollut meri on todella mielenkiintoinen paikka. Keskellä erämaata on jättimäisen järven näköinen tyyni vesiallas, jossa ei elä yhtään mikään. Erikoista paikassa on vielä se, että se on maailman matalin paikka. Noin 400 metriä meren pinnan alapuolella. Lähistöltä löytyy myös vesiputousta ja kuumia lähteitä, jotka tosin jäivät tällä reissulla näkemättä. Uiminen kuolleessa meressä on myös kokemus itsessään. Vesi kelluttaa hyvin tehokkaasti ja tavallinen uiminen onkin vähintään haastavaa jalkojen noustessa pintaan, hauskaa se tosin on. Vesi myös tuntuu erikoiselta, öljyiseltä ja maistuu äärimmäisen suolaiselta. Kädessäni ollut haava kirveni niin maan keleesti veteen mennessä, mutta reissun jälkeen haavan paraneminen oli huomattavasti nopeampaa. Kuollut meri onkin tunnettu terveyttä edistävistä vaikutuksistaan mineraalien ja mutahoitojen yms keinoin. Ja pitihän sinne muta-altaaseen itsekin hypätä. Kaveri pisti tosin paremmaksi ja työnsi päänsä sinne kokonaan!

Pohjois-Israel tarjoaa taas erilaista nähtävää. Golanin kukkuloilta löytyy luonnonpuistoja joissa pääsee patikoimaan ja kyttäilemään maisemia, kanjoneita, vesiputouksia ja sen semmoisia.

Aikataulumme oli tiukka ja varustuksemme turistimainen patikkaretkelle. Mutta käppäilimme lenkkarit mutaisena vesiputoukselle Yehudyan luonnonpuistossa. Vesiputous laski altaaseen jonka vesi oli ruskeaa ja jääkylmää. Varoituskylttien rohkaisemina päätimme pulahtaa veteen. Kivet olivat liukkaita ja paikka todellakin oli kylttien mukainen "omalla vastuulla" tyyppinen. Kaverin näyttäessä mallia uimme vastarannalle ja takaisin, matkaa kertyi huikeat 20-25m!

Jerusalem oli erittäin mielenkiintoinen kokemus ja nähtävää jäi vielä uusintavisiiteillekin. Mutupedian mukaan kaupunki sijaitsee noin 760m korkeudessa ja ilma olikin viileää. Yöllä tuli oikein kylmä, vaikka oli takki päällä! Vanha kaupunki tarjosi mielenkiintoista ilmapiiriä juutalaisten, kristittyjen ja muslimien jakaessa pyhät paikkansa vieri vieressä.

Mielenkiintoisia yksityiskohtia oli poliisi-sotilas -parivaljakot. Poliisi pitää järjestystä yllä ja tarpeen vaatiessa rynnäkkökyväärin aseistettu sotilas tarjoaa tulitukea ja suojelusta poliisille. Vain Israelissa? Pelkoa en tuntenut, mutta nämä parivaljakot pistivät miettimään olemassa olollaan. Itkumuurilla tuli myös käytyä ja nähtyä transsin omaisessa tilassa olevat äärijuutalaiset rukoilemassa ja keinumassa muurin edessä. Aidot naurunpyrähdykset koimme kadulla kävellessämme. Näimme jotain mieleenpainuvaa. Joukko mustiinsa pukeutuneita ortodoksijuutalaisia käveli ohi soittaen kännykällä ja tanssien Usherin Yeah -kappaletta (http://www.youtube.com/watch?v=NiXbRBS5Z58). Tilanteessa oli niin suuri kontrasti ääriuskovaisten tanssiessa popmusiikin tahtiin. Uskontojen lisäksi Jerusalem tarjoaa myös yllättävän menevää yöelämää joka vetikin mukanaan aina pikkutunneille asti. Pisteenä i:n päälle saimme taas kokea jotain erikoista. Kävimme syömässä "spagettim" nimisessä ravintolassa pasta-annokset. Kaverin annoksesta löytyi karva. Hetken epäröityään ja kehoituksieni rohkaisemana kaveri päätti mainita asiasta tarjoilijalle. Leukamme kolahtivat lattiaan tarjoilijan vastatessa "you're propably not gonna believe me but here is from the mushroom". Tarjoilijan tuodessa laskua esitimme epäilyksemme asiasta ja tarjoilija lupasi etsiä karvaista herkkusientä, jota ei ihme kyllä löytynyt. Joten Jerusalemissa älkää menkö Spagettim ravintolaan. He eivät sheivaa sieniään!

Ps. Facebookissa lisää kuvia..

maanantai 9. marraskuuta 2009

Elämää ja viikonloppu Tel Aviv:ssa

Paljon ja vähän on tapahtanut. Aikaa Israelissa on vierähtänyt jo kuukauden päivät ja todellakin tuo kuukausi on sujahtanut sormia napsauttamalla. Aika vähän on tullut kierreltyä Israelissa ja arkipäivät kulunevatkin pääosin kampuksella. Parina viikonloppuna olen ollut sukuloimassa ja tavannut tätiä ja serkkua perheineen sitten viime näkemän, joka taisi olla noin 14 vuotta sitten.
Kaupassa käynti alkaa pikkuhiljaa hahmottua ja hyllyiltä alkaa löytyä sopivat tarvikkeet. Matkavinkkinä käteistä nostaville reissaajille. Ainakin Supersal-ruokakaupoissa voi kassalta nostaa käteistä luottokortilla, mikä tulee huomattavasti automaattinostoa halvemmaksi. Kulujen ollessa vain alle euron per nosto. Suurin sallittu nostosumma 400Ils (72€). Tämä siis nordean silver master cardilla. Muista pankeista/korteista en mene takuuseen..
Vihdoin sain valittua itselleni 4 joten kuten sopivaa kurssia joita yritän kielivaikeuksien kera suoritella. Hepreaa olen opetellut lukemaan itsekseni hieman. Puskaradion kautta löytyi Rosetta Stone -niminen tietokoneohjelma, joka on suorastaan mainio kielten opiskeluun. Luennoilla olen kirjoitellut ylös insinöörisanastoa, jota olen sitten jälkikäteen koonnut ja suomentanut/englantanut. Sanoja ovat mm. skenaario, kalvo, tuottavuus, laatu, vakautus ynnä lukuisia muita vastaavia joita suppea, mutta sujuva heprean kielen taitoni ei kattanut ennestään.
Kampuksen uimala on suorastaan mainio ja hämmästyksekseni sieltä löytyi jopa 2 erilaista saunaa, höyry ja kuiva. Myöhemmällä vierailulla havaitsin yksityiskohdan: "Harvia" Suomalaista laatuahan sieltä saunasta löytyi! Kuulin myös, että paikalliset yliopiston ulkopuoliset immeiset joutuvat pulittamaan uimalakäynnistä huikeat 100Ils (n.18€)! Paikallisella opiskelijakortilla tuo huvi on ilmaista. Saunasta poistuttaessa on mahdollista käydä vilvoittamassa itseään erikoisessa suihkussa. Kopissa on 1 nappi, jota painamalla muutaman sekunnin viiveellä purskahtaa viileää vettä ylhäältä ja 4:stä kohtaa sivuilta. Tämä on kait paikallinen versio kylmään järveen hyppäämisestä suoraan saunasta.
Asumukseni on tällä hetkellä Haifassa, joten luonnollisesti velvollisuuksiini kuului käydä katsomassa mestareiden liigan ottelu Maccabi Haifa vs. Juventus. Peli tosin pelattiin Tel Avivin lähettyvillä Ramat Gan:ssa, jossa on isompi stadioni. Tunnelma oli melko mukava fanien laulaessa kannustuksiaan. Toinen katsomo lauloi alkuosan ja toinen katsomoista vastasi omalla osallaan lauluun ja lopuksi yleisö taputti itselleen. Paikkalipuilla ei täälläpäin ole kovinkaan suurta merkitystä ja istumaan pääsee jos tulee ajoissa ja tilaa on. Alla hieman kuvaa n.32 000 vetäneen ottelun alkuseremoniasta.

Viime viikonloppu tuli vietettyä Tel Aviv:ssa. Aivan mahtavan hieno kaupunki. Paikanpäällä sai kokea suurkaupungin tuntua pilvepiirtäjien ja ohi kiitävien autojen lomassa. Lähteestä riippuen Tel Aviv kieppuu kaiketi 10-20 maailman kalleimman kaupungin joukossa. Hintataso vaikutti siis melko Helsinkimäiseltä. Keskustassa näkyi kauniita ja hyvin pukeutuvia ihmisiä. Kävelykaduilla elävää musiikkia ja esityksiä. Kokonaisuudessa ilmapiiri erittäin rento ja miellyttävä. Alla oleva kuva otettu rautatieasella sillalta. Myös yöelämää tuli maisteltua ja maksettua. Tapasin mukavia ja mielenkiintoisia ihmisiä, joita toivottavasti tapaan vielä tulevaisuudessa. Tulipa koettua myös erittäin tiivistunnelmainen Israelilainen yökerhoon jonotus epämääräisessä kasassa kuin festareilla eturivissä konsanaan. Sisäänpääsy oli 60Ils (noin 11€). Muovimukista tarjoiltu vodka+energiajuoma maksoi vaivaiset 43Ils (n. 7,80€). Tunnelma oli kyllä hintansa väärti (kyllä ne Israelilaiset discon osaa rakentaa. Tämä kaikille joille Mr. Zohan on tuttu). Myös äänentoisto oli minulle ennenkuulemattoman hifi yökerhoksi. Ilta venähti sen verta pitkälle, että nukkumaan tuli mentyä auringon herättyä.

Ihmisvilinää Tel Avivin rautatieasemalla. Kuvassa näkyy tiski, josta saa aivan ensiluokkaisen mainiota jäätelöä. Hyvää oli.
Tel Avivin tori on myös kokemisen arvoinen. Edelliseen torikokemukseen verrattuna tämä vie kyllä voiton. Ihmisiä oli paikan päällä ihan pipona, vaikka olimme lähellä sulkemisaikaa. Kauppiaat huutelivat hintoja kovaan ääneen. Pöydät notkuivat tuoreita hedelmiä, vihanneksia, mausteita, halvaa, sälää, krääsää, vaatteita you name it. Nälkää helpottamaan nappasimme Seban kanssa falafelpitat 10Ils:llä (alle 2€).


Torin jälkeen käppäilimme rannan päästä päähän. Kalenterin näyttäessä marraskuuta sattui kohdalle kuitenkin lämmin päivä, noin 30C tai hieman päälle. Rannalla oli siis ihmisiä nauttimassa elämästä ja pelailemassa erilaisia pelejä sekä kuntoilemassa.
Paparazzi salakuvasi ohikulkevia ihmisiä rantapromenadilla.
Kun sää on hyvä ja ympäristö miellyttävä sekä seura ensiluokkaista, pistää se hieman hymyilyttämään.
Tässä oli hieman runsaskuvaisempi ja hintatietoisempi päivitys. Elämä täällä on siis varsin mukavaa, vaikka päivittäin vastaankin kysymyksiin "mistä olet" "kuinka olet oppinut hepreaa" "onko suomessa kylmä" "mitä opiskelet" "kauan olet täällä". Näihin kysymyksiin olen siis vastannut valehtelmatta kymmeniä ellei yli 100 kertaa. Toisaalta onhan se mukavaa kun ihmisiä kiinnostaa ihmiset. Tänään kuulemani kysymys vei kyllä voiton voiton edellisistä. "Eikös Suomessa ollut noin 20 vuotta sitten ympärivuorokautinen jääpeite?" Joten varokaa niitä jääkarhuja siellä Suomessa!